Lisäeläketuloja “osta ja pidä” -asuntosijoittamisella

Toisilla eläkepäivät odottavat vasta hamassa tulevaisuudessa, kun taas toisilla jo kulman takana. Riippumatta iästä, eläkepäiviin on hyvä varautua ja varautuminen kannattaa mielellään aloittaa vähän liian aikaisin kuin liian myöhään. 

Eläkepäivien turvaamiseen on yleisen eläketurvan lisäksi nähty monia keinoja, kuten mm. Lotto, raaputusarvat, nettikasinot, osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen sekä monia muita. Suosittelemme jokaiselle pitkäjänteistä säästämistä ja sijoittamista eläketurvan sekä muiden unelmien mahdollistamiseksi jo ennen eläkeikää.

Asuntosijoittaminen on mielestämme hyvä eläkesäästämisen muoto, samaa mieltä on Ostanasuntoja.comin Harri Huru, joka on tämän vieraskynäkirjoituksen takana. Harri Huru on “osta ja pidä” -asuntosijoittamisen vankkumaton kannattaja ja itseoikeutettu pioneeri, joten hän onkin paras henkilö kertomaan asuntosijoittamisesta eläkesäästämismuotona. Ole hyvä Harri.

Harri Huru, vieraskynäartikkelin kirjoittaja

Lisäeläketuloja “osta ja pidä” -asuntosijoittamisella – 7 puoltoääntä perusteluineen

Olen harjoittanut osakesijoittamista reilut 30 vuotta ja asuntosijoittamista 15 vuotta. Oma sijoitustoimintani lähti ensin halusta kasvattaa nettovarallisuuttani valtion ja kuntien obligaatioiden sekä korkeakorkoisten tilien tuottoja nopeampaa kasvuvauhtia. 33-vuotiaana sain ajatuksen, että 4-kymppisenä minulla pitäisi olla taloudellinen vapaus, jotta voisin tehdä, mikä mielenkiintoiselta tuntuu. Nyt olen 54-vuotias intohimoisesti täyspäiväinen ”osta ja pidä” -asuntosijoittaja ja vuokranantaja pyrkimyksenäni tarjota hyvän asukaskokemuksen vuokrakoteja niitä tarvitseville ja haluaville asiakkaille.

Aikaisemmin en yleisellä tasolla ole ollut huolissani suomalaisten peruseläketurvasta, vaikka toistuvasti olen kehoittanut Ostan Asuntoja -kanavilla ja sosiaalisen median tileillä seuraajiani Veikkauksen pelien sijasta omaehtoiseen säästämiseen ja sijoittamiseen yleisen eläketurvan lisäksi. Viimeisten vuosien aikana päättäjien suusta on alkanut tulemaan minulle käsittämätön määrä ajatuksia, joissa ei enää tunnu olevan mitään järkeä varsinkin, kun käytettävissä olevien julkisten varojen ja annettujen lupausten välinen syventyvä kuilu on otsaluulla nähtävissä kirkkaana. Yleisellä tasolla tuntuu ylipääsemättömän vaikealta löytää vaaleissa ehdokasta saatikka puoluetta, joka ajaisi vanhenevan, syrjäisen, länsinaapureitaan köyhemmän ja hitaan mutta kankean Suomen pitkäjänteistä etua oman tai edustamansa ryhmän lyhytjänteisen edun sijaan.

Onneksi ainakaan toistaiseksi sijoittamisella oman taloudellisen turvansa kasvattaminen ei ole kiellettyä. Tämä kirjoitus on suunnattu niille, joita kiinnostaa, miten eläkepäivien tulotason riittävyyttä voisi varmistaa ”osta, vuokraa ja pidä” -asuntosijoittamisen avulla. Kaikki kirjoituksessa mainitut asiat pätevät myös sellaisille, joita kiinnostaa taloudellisen vapauden saavuttaminen jo aikaisemmin kuin lakisääteinen eläkeikä alkaisi. Tällainen vapaus tarkoittaa sitä, että työntekoa voi jatkaa ilman taloudellista pakkoa, jolloin eläketurvakin kasvaisi lisää.

1. Kuukausittaisten vuokratulojen tuomat kustannusten jälkeiset kassavirrat varallisuutta myymättä

Kaikille, joille korkeakorkoinen määräaikaistili ja valtion obligaatiot ovat tuttuja, tietävät jo, että niihin sijoittamalla ei turvataso lisätulojen muodossa heilahda enää mihinkään. Kustannustehokkaat ETF:t ovat tullessaan mahdollistaneet monelle osakesijoittamisen aloittamisen ilman suurta alkupään opiskeluvaivaa tai yritysten seuraamista ja analysointia. ETF:t eivät kuitenkaan maksa osinkoa omistajan tilille eli mikäli ETF-sijoituksista haluaa kuukausittaista lisätulovirtaa eläkkeen päälle, osuuksia täytyy myydä.

Suoria osakesijoituksia tekemällä pääsee vuosittaiseen kassavirtaan osinkojen muodossa. Jotkut yhtiöt ovat siirtyneet maksamaan osinkoja 4 kertaa vuodessa, jolloin sijoittajan pitää jakaa summa enää kolmella tietääkseen, kuinka paljon osingoista voi kuukaudessa käyttää päästäkseen tasaiseen lisätuloon. Nokian, Sammon ja Nordean osakkeita lisäeläketurvakseen valinneiden eläketuloon tulee ikävä leikkaus. Taloudellisten taantumien ja kriisien aikana osinkojen leikkaus voi olla yleisempää ja pitkäkestoisempaa.

Näitä huonoja puolia ei toistaiseksi ole ollut hyvän vuokrattavuuden omaavissa sijoitusasunnoissa. Vuokralaisvalinnassa epäonnistuminen on suurimpia vuokraustoimintaan liittyviä riskejä, joka voi vaarantaa kuukausittaisen kassavirran. Ongelmaan voi varautua puskureilla ja sen voi ratkaista omin toimin rinnakkain sekä neuvottelemalla että käräjäoikeudessa ripeästi etenemällä.

Kassavirtapositiivinen asuntosijoitussalkku tarjoaa tasaisen kuukausittaisen lisäturvan eläkkeen päälle. Mitä useampia sijoitusasuntoja salkussa on sitä pienempi vaikutus yksittäiseen kassavirtaan kohdistuvalla häiriöllä on kokonaisturvaan.

2. Eläketurvan rakentaminen sijoitusasuntoja ostamalla kohtuullista velkavipua käyttäen

Tällä hetkellä tuntuu olevan muotia sijoitusasuntojen ostaminen kohtuutonta velkavipua käyttäen. Tämä ajattelu perustuu joillain siihen, että riskiä kasvattamalla (suuri velkavipu) tuotot kasvavat ja vaurastuminen nopeutuu. Tämä toteutuu siinä tapauksessa, että asuntojen hinnat ja vuokrat jatkavat nousuaan ja kohtuuttoman velkavivun käytöstä ei tule ongelmaa vaan aika ja muut tulot hoitavat velkavivun kohtuulliseksi.

Mitä kauempana eläkeikä häämöttää sitä huolettomammin lisäeläketurvaa tavoitteleva ”osta ja pidä” -asuntosijoittaja voi tehdä asuntosijoituksiaan aina kohtuullista velkavipua käyttäen. Henkinen asuntosijoittamisella äkkirikastumisen harhakuva ei ole verkkokalvolla häiritsemässä. Velkavivun kohtuullisuus-% on henkilökohtainen mutta jonkinmoisena maksimivelkavivun %-lukuna voidaan pitää 70 %. Se on luku, jota pankit käyttävät määrittäessään, kuinka paljon lainaa voi saada sijoitusasuntoa vakuutena käyttäen. Investors Housen tai Kojamon kaltaisten toimijoiden velkavipu liikkuu jossain 50 %:n tasolla.

Kohtuullisen velkavivun käytön hienous perustuu siihen, että oman rahan lisäksi asuntosijoitussalkkua voi kasvattaa toisten rahaa käyttämällä. Näin saa omistukseensa sijoitusasuntoja 100 %:sti, jolloin pääsee hyötymään kaikista asuntosijoittamisen tuoton elementeistä 100 %:sti, vaikka omaa pääomaa olisikin sijoittanut 30-50 %.

Sinä aikana, kun tienataan vielä muita tuloja, velkavivun ja lainojen lyhennysohjelmat voi virittää siten, että kuukausittainen verojen jälkeinen positiivinen kassavirta on pieni. Kun jäädään eläkkeelle tai taloudellisen vapauden saavuttamisen myötä ryhdytään tekemään jotain muuta ei-rahavirtoja tuottavaa, lainojen lyhennysohjelmat tulisi mitoittaa siten, että ainakin osa sijoitusasunnoista muuttuu velattomiksi, jolloin lainanhoitomenot poistuvat kassavirtaa pienentämästä.

3. Nettovarallisuus kasvaa ajan kuluessa useampaa kautta ja sitä voi muuttaa lisätuloiksi

Pidemmälle asuntosijoittamisen saloihin perehtyneet ymmärtävät jälleenrahoituksen konseptin. Asuntosijoituksen vapaata vakuusarvoa voi kotiuttaa jälleenrahoituksen kautta verovapaasti myös eläkeiässä asuntosijoituksia eli varallisuutta myymättä.

Hyvän vuokrattavuuden sijoitusasunnoilla voi pitkällä jänteellä olla potentiaalia markkina-arvon nousulle. Suomessa asuntojen, myös pienten kasvukeskusasuntojen, hinnat romahtivat viimeksi vuosina 1990-95, jonka jälkeen hinnat ovat olleet nousukäyrällä. Tämä käyrä voi kääntyä eli pysyvään markkina-arvojen nousuun ei asuntosijoittajan tulisi lisäeläketurvalaskelmiaan tehdä. 2000-luvun alkupuolella sijoitusasuntoja ostaneet ja pitäneet ovat saaneet mukavasti markkina-arvonnousua tekemättä itse mitään. Ainoa haaste on nimeenomaan ollut se, ettei ole tehnyt myyntipäätöstä.

Tämän markkina-arvonnousun myötä salkussa pidettyjen asuntojen vakuusarvot ovat nousseet. Vaikka asuntosijoituslainoja ei olisi lyhentänyt yhtään, sijoitusasuntosalkun velkavipu-% olisi silti pienentynyt kymmeniä prosentteja.

Käytännössä valtaosa yksityisistä asuntosijoittajista lyhentää tulonhankkimislainojaan, mikä entisestään pienentää asuntosijoitusten velkavipu-%. Huonompienkin asuntosijoituskauppojen tunnusluvut ovat kääntyneet paremmiksi, kun vuokrat ovat jatkaneet nousuaan rahoituksen hinnan samalla laskiessa. Tästä on voinut joillekin jäädä liian ruusuinen kuva, että samanlainen kehitys tulisi varmuudella jatkumaan myös tulevina vuosina.

4. Hyvän vuokrattavuuden sijoitusasunnot tarjoavat suojaa inflaatiota vastaan

Mikäli ei onnistu tekemään massiivista kertasijoitusta sijoitusasuntoihin juuri ennen kuin asuntojen hinnat romahtavat, asunnot ovat perinteisesti tarjonneet hyvää suojaa inflaatiota vastaan. Vaikka yleinen inflaatio onkin madellut vuosikymmeniä, hyvien sijoitusasuntojen ostovoima on parantunut Suomessa huikeasti kahta kautta; asuntojen hintainflaation ja vuokrien hintainflaation kautta eli niiden hinnat ovat nousseet huimasti.

Mikäli inflaatio lähtisi matelun sijasta nousemaan, jokaisen perusopintonsa tehneen asuntosijoittajan vuokrasopimuksessa on vuokrankorotuspykälä, joka mahdollistaa vuosittaiset vuokrien korotukset. Inflaation nousu edellyttää normaaliolosuhteissa taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymistä, joka mahdollistaisi korkeampien palkkojen maksun, joka parantaisi vuokralaisten maksukykyä. Sama toimeliaisuus vaurastuttaisi myös omistumisasumisesta kiinnostuneita, jolla olisi asuntojen kysyntää ja hintoja nostava vaikutus.

Vaikka juuri nyt viitteitä taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisestä Suomessa tai Euroopassa on vaikea löytää, inflaatiosta voi hyötyä myös pitkän korkosuojan asuntosijoituslainoilleen hankkimalla. Korot ovat tällä hetkellä keinotekoisesti painettu ennätysalas, jolloin korkosuojan hankkiminen on ennätysedullista. Mikäli inflaatio lähtisi kiihtymään, muuttuvia korkoja käyttävän asuntosijoittajan korot seuraisivat perässä mutta kiinteää korkoa käyttävä pääsisi lyhentämään lainojaan inflatoituneilla euroilla korkojen pysyessä muuttumattomana. Tällä hetkellä tämä on lähinnä teoreettinen esimerkki ja jokaisen pitää itse tehdä valintansa, haluaako suojautua korkojen nousua vastaan, jolla voisi saada maksimihyödyn korkojen noustessa tai menettää suojauksen verran rahaa, korkojen pysyessä matalana ikuisesti.

Lisäeläketurvaa rakentavalle erittäin tärkeää on säilyttää oma sijoitettu pääoma kaikissa tilanteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisissa finanssikriiseissä pitäisi kassavirtoja ja puskureita olla niin paljon, että missään tapauksessa ei joudu pakosta myymään sijoitusasuntojaan niiden markkinahintojen ollessa pohjilla vaan kestää tilanteen, kunnes kriisitunnelin toisesta päästä näkyy taas valoa.

Toiseksi tärkeintä lisäeläketurvan kannalta on, että sijoitusasunnot tuottavat sitä lisäeläketurvaa kuukausittaisen positiivisen kassavirran muodossa. Asuntolainat stressitestataan pankeissa 6 %:n korkotasolla. Lisäeläketurvaa tavoittelevan pitäisi tehdä omalle asuntosijoitussalkulleen samanlaisia stressitestejä, kun pohtii lyhyen muuttuvan koron ja pitkän kiinteän koron välistä kustannuseroa. Lisäeläketurvaa hakevalle painopiste tulee olla enemmän sen varmistamisessa, että eläkeiän alkaessa asunnot ovat yhä salkussa ja lainat ovat lyhentyneet tai maksettu pois siten, että rahaa jää joka kuukausi tilille tavoiteltu määrä. Matkan varrella tämä voi edellyttää lyhytjänteistä kannatavuutta heikentävien ”vakuutusten”, kuten pitkän kiinteän koron, ottamista.

5. Lisäeläketulojen ennustettavuus on parempi ja vaihteluväli pienempi kuin suorien osakesijoitusten osingoissa

Osaavissa käsissä suorat osakesijoitukset voivat myös olla hyviä lisäeläketurvan lähteitä. Ei suinkaan ole itsestään selvää, että suorat asuntosijoitukset olisivat hyvä yleissuositus kaikille. Osakesijoituksia voi tehdä kylmän viileästi yhtiöiden markkinoita, liiketoimintoja ja johtoa analysoiden. Suorassa ”osta ja pidä” -asuntosijoittamisessa on paljon ihmiskontakteja, kun asioita pitää hoitaa vuokralaisten, taloyhtiöiden, remontin tekijöiden ja palvelutuottajien kanssa.

Mikäli jätetään vuokralaisvalinnassa totaalisesti epäonnistumisen aiheuttamat vuokratulojen menetykset ja remonttikustannukset sivuun, puolen kuukauden vuokran laittaminen sivuun per/vuosi ja per/sijoitusasunto riittää kattamaan yllättävät kodinkoneiden rikkoutumiset ja muut vastaavat pienkorjaukset. Kuuden kuukauden maksamattomiin vuokriin tai yhden sijoitusasunnon täysremonttiin varautumisen kustannukset on helppo laskea eli niidenkin ennustettavuus kustannusmielessä on hyvä.

Jos näihin kaikkiin on varautunut puskurien muodossa, kuukausittaisen kassavirran ennustettavuus on erittäin hyvä. Asuntojen ja taloyhtiöiden remonttitarpeet eivät tule yllättäen vaan ne ovat helposti tiedossa vuosia tai vuosikymmeniä etukäteen.

Osakemarkkinoilla osakkeiden hinnat vaihtelevat asuntoja paljon suuremman vaihteluvälin puitteissa ja vaihtelut ovat molempiin suuntiin nopeampia. Lisäeläketurvaa hakevalla näillä ei ole merkitystä vaan merkitystä on inflaation tahdissa nousevien osinkojen maksamisen jatkuvuudella. Talouden noususuhdanteissa hyvien vakavaraisten yhtiöiden osinkojen maksu on ollut hajautetussa salkussa suhteellisen varmaa mutta taantumatilanteissa osinkojen leikkausuhka kohdistuu helposti useampaan salkun omistukseen yhtä aikaa. Suorien osakesijoitusten osinkojen varaan lisäeläketurvaansa rakentavien tulisi muistaa puskurien kasvattaminen asuntosijoitusten tapaan.

Kohtuullisen velkavivun käyttö on samoista syistä ”osta ja pidä” -asuntosijoittamisessa vähemmän altis äkkiliikkeille. Osakesijoitussalkun kasvattaminen velkavivulla poikkeaa siinä, että vakuutena olevan osakesalkun vakuusarvo voi laskea nopeasti, jolloin pitää joko toimittaa lisävakuuksia tai realisoida salkkua laskeneisiin kursseihin lainapääomaa lyhentääkseen.

6. ”Osta ja pidä” -asuntosijoittamisessa on riskejä, mutta niihin on myös suojautumiskeinoja

Mikäli omaa aikaa ei hinnoitella, paras ja halvin keino suojautua riskejä vastaan on oman osaamisen jatkuva kehittäminen. Seuraavan kerran, kun osallistut Suomen Vuokranantajien tilaisuuteen, katso ympärillesi ja huomaat, että joukossa on jo eläkeikäisiä asuntosijoittajia ja vuokranantajia, jotka ovat yhä paikalla kehittämässä osaamistaan.

Korkoriskiltä suojatumisesta puhuttiin jo yllä. Muut riskit, asunnon tuhoaminen, maksamattomat vuokrat ja tyhjät kuukaudet, mainittiin myös jo yllä. Vakuuksien ja takaajien käyttö on peruselementti, joka pitää olla hoidettuna ja selvillä ennen kuin avaimia luovutetaan vuokralaisille. Vuokranantajien vakuutuksia on tarjolla yhä useammasta vakuutusyhtiöstä ja niihin voi liittää lisäturvaa tahallisesti aiheutettuja vahinkoja ja vuokratulojen keskeytymistä vastaan.

Hyvän vuokrattavuuden alueilla hyväkuntoisia sijoitusasuntoja tarjoamalla voi alentaa riskien todennäköisyyttä huomattavasti, koska niihin on tarjolla useampia hyviä vuokralaiskandidaatteja. Vuokralaisvalintaan panostaminen, joko oman osaamisen ja ajan kautta tai hyvät referenssit omaavaa vuokravälittäjää käyttäen, voi edelleen alentaa riskien toteutumisen todennäköisyyttä.

”Asuntosijoituksen tuotto tehdään ostettaessa” -lausuma pätee myös riskeiltä suojautumiseen. Mitä enemmän alle markkinahinnan sijoitusasunto on hankittu sitä enemmän puskuria sen sisään on automaattisesti rakennettu kaikkia mahdollisia riskejä vastaan. Asuntosalkunrakentaja.fi on yksi toimija, jonka kautta on mahdollista löytää tällaisia sijoitusasuntoja omaan salkkuunsa.

7. ”Osta ja pidä” -asuntosijoittamiseen liittyy verosuunnitteluhyötyjä

Verottajan nettisivuilta löytyy lukuisia ohjeita käytännön esimerkkeineen, miten asuntosijoittaja voi tehdä erilaisia verovähennyksiä vuokratuloista. Minimilähtökohta on, että jokainen asuntosijoittaja ja vuokranantaja on tietoinen näistä verovähennysmahdollisuuksista eikä jätä niitä käyttämättä. Lisäeläketurvaa kasvatettaessa jokainen sijoitettavaksi jäänyt euro on merkittävä ”korkoa korolle” -efektin kautta.

Suurempi tuottopotentiaali piilee siinä, että sisäistää ensinnäkin sen, että yksikään verottajalle maksettu euro ei tuota asuntosijoittajalle enää koskaan yhtään mitään. Toisin sanoen jokainen verosuunnittelun kautta asuntosijoittajan käytettävissä pysyvä euro jää toteuttamaan ”korkoa korolle” -efektiä ainakin seuraavan vuoden verotukseen asti.

Millä tavalla tahansa syntynyt sijoitusasunnon vapaa vakuusarvo voidaan kotiuttaa jälleenrahoituksen kautta verovapaasti sijoitustoiminnan kehittämiseen (remontti) tai kasvattamiseen (seuraavan sijoitusasunnon hankinta). Eläkeikää lähestyttäessä kohtuullisen velkavivun käyttö on suurella todennäköisyydellä mahdollistanut jo sen, että asuntosijoitussalkku tuottaa sekä positiivista kassavirtaa että siellä on runsaasti vapaata vakuusarvoa. Edellisissä kappaleissa puhuttiin riskeiltä suojautumiskeinoista. Positiivinen kassavirta ja vapaa vakuusarvo mahdollistavat pankissa neuvottelut asuntoremontin toteuttamisesta taas kohtuullista velkavipua käyttäen, jolloin vapaata vakuusarvoa vastaan voidaan verovapaasti nostaa uutta lainaa, jolla remontti rahoitetaan jopa 70 %:sti.

Mikäli sijoitusasunnon remontti on ns. vuosikorjaustyyppinen ja se tehdään sen jälkeen, kun sijoitusasunto on otettu vuokraustoiminnan käyttöön (asunnossa asuu tai on asunut vuokralainen), remontin kustannukset ovat vuokratuloista verovähennyskelpoisia. Mikäli asuntosijoittajan salkussa on peruskuntoisia asuntoja, niiden remontointi voi olla kannattavampaa tai merkittävästi kannattavampaa kuin remontin lykkääminen tulevaisuuteen ja verojen maksaminen.

Jokaisen vuosikorjaustyyppisen remontin kustannuksista verottaja maksaa 30 % ja asuntosijoittajan osuudeksi jää 70 %, jonka voi hoitaa pankkilainalla puskureihin koskematta ja sijoituksia myymättä. Tämän pankkilainan korot ovat myös vuokratuloista verovähennyskelpoisia.

Yhteenveto

Kuten kirjoituksestakin jo käy ilmi, en suinkaan suosittele, että lisäeläketurva rakennettaisiin aina ja pelkästään suorien ”osta ja pidä” -asuntosijoitusten varaan. Kirjoituksessa mainittujen tekijöiden ansiosta ne ovat kuitenkin monelle erittäin hyvä keino kasvattaa lisäeläketurvaa tai jopa saavuttaa taloudellinen vapaus jo ennen eläkeikää, jolloin lakisääteinen eläketurva kaikkine epävarmuuksineen on sitten positiivinen mustikkakerros juustokakun päällä.

Itse olen opiskellut ja harjoittanut sekä suoraa osakesijoittamista että ”osta ja pidä” -asuntosijoittamista. Joidenkin mielestä asuntosijoittaminen ja vuokraustoiminta vaatii enemmän käytännön opiskelua ja työtä, kun taas osakesijoittamisella voi todella nauttia passiivisista tuloista salkussa olevien yhtiöiden johdon hoitaessa hommat.

Mikäli pyrkimys on nimenomaan saada vakaata kuukausittaista kassavirtaa kuukausieläkkeen päälle, silloin osakesijoittaminen edellyttää mielestäni huomattavasti enemmän aktiivisuutta, jotta on ennakoivasti perillä asioista, jotka voivat heiluttaa osakemarkkinoita, oman salkun osakkeita ja niistä saatavia osinkotuottoja lisäeläketurvaa pienentävään suuntaan.

Lisää osta ja pidä -asuntosijoittamisesta

Lisäpotkua asuntosijoittamiseen:

Asuntosalkunrakentaja - Pekka Väänänen
Asuntosalkunrakentaja - Pekka Väänänen

Hei! Loin Asuntosalkunrakentaja.fi sivuston auttaakseni lukijoita vaurastumaan ja onnistumaan omissa asuntosijoituksissaan. Ostin ensimmäisen sijoitusasuntoni vuonna 2012 ja sen jälkeen olen tehnyt kymmeniä sijoitusasuntokauppoja. Asuntosijoittaminen on mielenkiintoinen sijoitusmuoto, joka tarjoaa hyviä tuottomahdollisuuksia ja alkuun pääsee pienilläkin pääomilla. Toivon, että saat kirjoituksistani vinkkejä ja hyötyä asuntosijoittamiseen. Jos tuntuu, että voisimme tehdä yhteistyötä asuntosijoittamiseen liittyvissä asioissa niin ota rohkeasti yhteyttä pekka[at]asuntosalkunrakentaja.fi