Miten rivitalo toimii sijoitusasuntona?

Väitämme, että suurimmalle osalle asuntosijoittajista sana ”asuntosijoittaminen” tuo useimmin mieleen kuvan pienestä kerrostaloyksiöstä isossa taloyhtiössä lähellä paikkakuntansa keskustaa. Yleensä ihanteellisimpana sijoitusasuntona pidetäänkin yksiötä kantakaupungin keskustassa.

Kun tavoitteena on vaurastua asuntosijoittamisella, voi olla syytä ajatella myös ”laatikon” ulkopuolelta. Ison meren takana Amerikassa sijoitetaan suurimmalta osin omakotitaloihin, Suomessa pääasiassa kerrostaloihin, joten miksi ei myös aiemmin omistusasumistarkoitukseen miellettyihin rivitaloihin?

Tässä blogitekstissä syvennymme rivitaloihin sijoitusmielessä. Lukemalla tekstin saat kattavan tietopaketin siitä, miten hyvin rivitalot voisivat toimia asuntosijoituksena.

Sisällysluettelo

Miten rivitalo eroaa kerrostalosta sijoitusasuntona?

Rivitalo ei juurikaan eroa kerrostaloasuntoon sijoittamisesta. Kuten kerrostaloasunnoissa, myös rivitaloasunnoissa taloyhtiön hallinnoinnista vastaa asunto-osakeyhtiö. Asian voisi kiteyttää yhdellä lauseella: “Rivitalo eroaa kerrostalosta vain siten, että asunnot ovat vaaka- eikä pystysuunnassa”. Ehkä jotain muitakin eroja saattaa löytyä.

Suurimmat erot kerrostaloasuntoihin tulee näistä seikoista:

  • Asuinhuoneiston keskimääräinen koko
  • Taloyhtiön osakkaiden määrä
  • Pihojen hallinnointi ja omistus
  • Vuokralaistyyppi

Kerrostaloihin rakennetaan enimmäkseen pääasiassa yksiöitä sekä kaksioita. Lisäksi pieni osa on isompia perhekoon asuntoja eli kolmioita, neliöitä ja jopa viiden huoneen asuntoja. Rivitaloissa tilanne on usein toisinpäin, rivitaloyhtiöt ovat huoneistojakaumaltaan tasaisemmin jakautuvia, koska yleensä rivitaloyhtiöissä on yksiöitä vähemmän suhteessa isompiin asuntoihin. 

Rivitaloyhtiöt ovat yleensä kokoluokaltaan muutamasta asunnosta pariin kymmeneen asuntoon, kun taas kerrostaloyhtiössä osakkaita saattaa olla kymmeniä. Pieni taloyhtiö voi olla hallitustoimissaan nopea, suunnitelmallinen ja edullinen. Rivitalossa säästöä voi syntyä hissittömyyden, julkisivu- ja parvekeremonttien puuttumisen sekä rappukäytävien siivoamistarpeettomuuden lisäksi mahdollisesti talkoovoimin tehdyistä lumitöistä, pihojen siivoamisesta, taloteknisestä kunnossapidosta ja yhteisten tilojen hoidosta. Keskimäärin vuonna 2020 hoitovastikkeet olivat rivitaloissa halvempia kuin kerrostaloissa!

"Olen ollut noin vuoden verran kahdeksan huoneiston rivitaloyhtiön puheenjohtajana. Alkuun hirvitti, että näinköhän aika riittää taas tähänkin työnsarkaan, mutta pesti on osoittautunut todella mutkattomaksi! Pienellä vaivalla voin olla tekemässä ratkaisuja, jotka edistävät sijoitusasuntoni kannattavuutta ja olla vaikuttamassa suoraan hoitovastikkeen määrään sekä mahdollisiin remonttisuunnitelmiin taloyhtiössä. Kaikki tuntevat toisensa ja pitävät huolta huoneistojensa kunnosta sekä yhteisistä tiloista ja pihoista talkoovoimin."

Esa Kejonen, Asuntosalkunrakentaja.fi

Rivitalossa vuokralaisen asumismukavuutta ja väljyyttä lisää yleensä osakkeeseen kuuluva oma piha. Piha-alueet ovat erityisesti koiranomistajien suosiossa. Ja kesäaikaanhan löytyy hyvä syy grillata omalla terassilla! Tätäkin moni vuokralainen saattaa arvostaa korkealle. Osakkaiden omat piha-alueet voivat olla joko osakashallinnassa tai taloyhtiön hallinnassa. Taloyhtiön hallinnoimaa pihaa saa käyttää vapaasti, mutta siihen tehtävät muutokset tulee hyväksyttää tekemällä ensin muutostyöilmoitus. Riippumatta siitä, onko piha taloyhtiön vai osakkaan hallinnoima, osakkaalla on kunnossapitovastuu itse tekemistään asennuksista. Tämä on tuttua kerrostaloissa esimerkiksi itsenäisesti tilatuissa parvekelasituksissa.

Rivitalokohteet sijaitsevat yleensä pientalovoittoisilla alueilla. Yleistäen pientaloalueelle hakeutuu asumaan autollisia ihmisiä, joilla voi olla lemmikkejä ja/lapsia samassa taloudessa, jotka arvostavat asumisen väljyyttä. Rivitalokaksion tai -kolmion tilan tuntu on aivan erilainen, kun käytössä on oma piha. Rivitalokohteessa ei ylä- saati alakerran naapurista ole harmia ja asunto voi tuntua enemmän “omakotimaisemmalta” kuin kerrostaloasunto.

Suurempi huoneistokoko ja samalla myös pienempi asuntomäärä saattaa vaikuttaa positiivisesti taloyhtiön profiiliin. Yleensä isommassa rivitaloasunnossa asutaan pidempään kuin kerrostaloyksiössä ja keskimäärin myös elämisen meno saattaa olla rauhallisempaa isompia asuntoja käsittävässä rivitalossa kuin yksiöitä täyteen pumpatussa kerrostalossa. Eli “rivarisijoittaminen” saattaa olla luonteva tapa ostaa sijoitussalkkuun hieman isompia asuntoja, joissa vaihtuvuus on pienempää.

Vuokramarkkinakatsaus, rivitalot vs. kerrostalot

Keräsimme taulukon Vuokraovi.com-palvelusta havainnollistamaan kerrostalo- ja rivitaloasuntojen vuokramarkkinaa kolmessa esimerkkikaupungissa:

  • Lahdessa Päijät-Hämeessä
  • Raumalla Satakunnassa sekä
  • Raisiossa Varsinais-Suomessa

Talotyyppien lisäksi taulukkoon on jaoteltu asunnot niiden huonemäärän mukaan. Vertailemisen apuna näet alimmaisena myös koko Suomen vuokratarjonnan rivitaloissa sekä kerrostaloissa jaoteltuna asuinhuoneiston koon mukaan.

Taulukosta huomaa nopeasti, että kerrostaloja on vuokramarkkinoilla yli kaksikymmentä kertaa enemmän, kuin rivitaloja. Kohdekaupungeista hurjin ero vuokrattavissa kerros- ja rivitaloissa on Lahdessa – vuokrattavana on vain seitsemän rivitaloasuntoa, kun kerrostaloasuntoja on yli 500!

Omien osto ja myynti –kohteidemme vuokrauksista vastaavat Hannu Takala yhdessä Topias Tervasmäen kanssa. Hannu kertoo esimerkin siitä, kuinka hyvin Lahdesta myyntiin tulevan rivitalokohteemme vuokraus sujui:

"Meidän keväällä 2021 hankkimassa Lahden rivitaloyhtiössä käyttöaste oli ostohetkellä 100%. Yhdestä asunnosta tuli irtisanominen, joten laitoimme siitä vuokrailmoituksen. Ilmoitukseen tuli nopeasti 10 kyselyä, noin viisi oli oikein hyviltä ehdokkailta. Asunto vuokrattiin ensimmäisellä näytöllä. Myöhemmin toinen asunto vapautui, sitä tarjottiin suoraan aiemman asunnon hakijoille ja sekin vuokrattiin saman tien. Melkein voisi siis sanoa, että asunnot "revittiin käsistä" tällä kertaa!"

Hannu Takala, Asuntosalkunrakentaja.fi

Vuokrakysynnän lisäksi rivitaloa sijoituskohteekseen harkitsevaa kiinnostaa tiedot myös rivitalojen myyntimarkkinasta verrattuna kerrostaloasuntojen tarjontaan, joten tehdään seuraavaksi katsaus myyntimarkkinaan!

Myyntimarkkinakatsaus, rivitalot vs. kerrostalot

Etuovi.com -palvelusta tehdyn katsannon mukaan myös myyntimarkkinan näkymät samoissa esimerkkikaupungeissa sekä koko maan tasolla puoltavat rivitalon hankkimista sijoituskohteeksi.

Koko Suomen tasolla tilanne on vastaavanlainen kuin vuokramarkkinassa. Kerrostaloasuntojen myynti-ilmoituksia on yli neljä kertaa enemmän, kuin rivitaloasuntojen. Erot ovat paikallisia – Lahdessa kerrostaloasuntoja on myynnissä noin 10 kertaa enemmän, Raumalla ja Raisiossa noin kolme kertaa enemmän kuin rivitaloasuntoja. Kaksioista ja kolmioista on tunkua kerrostaloasunnoissa, mutta rivitaloista ilmoituksia on huomattavasti vähemmän.

Markkinan tulkinnassa ei määrää pelkästään tarjonta, vaan myös kysyntä. Käsittelemme seuraavassa kappaleessa kysyntään vaikuttavia tekijöitä, jotka myös ovat tällä hetkellä suotuisia rivitalomarkkinalle.

Miksi rivitalomarkkina on niin paljon parempi kuin kerrostalomarkkina?

Megatrendit vaikuttavat kaikkeen ja muuttavat maailmaa, myös asuntomarkkinaa täällä Suomessa. Kaupungistuminen on alati voimistuva trendi, joten oletus onkin, että pientalotrendi hiipuu ja ihmiset muuttavat isojen kaupunkien keskustakerrostaloihin. Onko asia kuitenkaan ihan näin?

Vuonna 2019 valmistuneissa asunnoista asuinkerrostaloja oli 75 prosenttia, omakotitaloja 17 prosenttia ja rivi- tai ketjutaloja vain kahdeksan prosenttia. Kuitenkin ihmisten asumistoiveet olivat aivan toisenlaisia suhteessa uudistuotantoon. Vain 23 prosenttia ihmisistä neljän kyselyn yhteistuloksista muodostetun jakauman mukaan halusi asua kerrostalossa! Omakotitalo oli toiveissa 56 prosentilla ja rivitaloa tai paritaloa toivoi 15 prosenttia. Näitä tuloksia vertaamalla voi huomata, että kysynnässä ja tarjonnassa on mielenkiintoista eroavaisuutta.

Taulukkojen lähde: https://www.jarkikotiin.fi/document/13/575/118e55f/jarkik_2d1e3d1_Jarki_Kotiin_Asumisen_ostoskori_Kasvukeskuste.pdf

Ihmisten asumistoiveet ovat muuttuneet ajan myötä ja  ihmiset haluavat enemmän väljempää asumista pientalossa kaupungin lähellä. Iso vaikutus on ollut myös vuonna 2020 alkaneella maailmaa mullistaneella koronapandemialla.

Väljän asumisen lisäksi etätyön yleistyminen tuo omat haasteensa ja mahdollisuutensa asumiseen. Kahden aikuisen työpisteiden mahduttaminen kaksioon voi olla haastavaa, mutta kolmiossa voi olla tilaa työhuoneelle. Jos taloudessa asuu myös lapsia, niin oma työhuoneen rauha voi olla arvokas lisä asumiseen ja siitä maksetaan mielellään.

Väljä asuminen mahdollistaa myös lemmikit. Vuonna 2016 lähes joka kolmannessa kotitaloudessa oli lemmikki ja trendi näyttää kasvavan vain entisestään – Tilastokeskuksen ja Suomen Kennelliiton tilastoista voi nähdä, että 2020 koiria ensirekisteröitiin enemmän kuin lapsia syntyi!

Tulevaisuuden trendejä tai jopa ajankohtainenkin trendi on esteettömyys. Väestö vanhenee ja hissittömiä kerrostaloja modernisoidaan jatkuvasti. Rivitalot ovat lähtökohdiltaan esteettömämpiä, kun hissejä ei tarvita. Myös kotihoidon työntekijää pääsevät paikalle helposti, kun rivitaloasunnoissa on usein yksi parkkipaikka per asunto varattuna asukkaan käyttöön tai siihen on ainakin mahdollisuus maksamalla erillistä vuokraa.

Miksi kerrostaloja sitten rakennetaan niin paljon? Syitä saattaa olla monia, yksi niistä on tietenkin kaavoitus mikä määrää minkä verran voi rakentaa ja minne.  Rahastojen, institutionaalisten sijoittajien ja rakennusliikkeiden, ”gryndereiden”, hankekoot ovat yleensä sen verran isoja, että on järkevämpää tehdä yksi iso kerrostalohanke kuin 10 pienempää rivitaloa. Hyvä kysymys mietittäväksi onkin se, että miettivätkö rakennuttajat hankkeissaan enemmän asumistarpeita vai omaa liiketoimintaansa?

Miksi rivitalot eivät ole (olleet) asuntosijoittajien suosiossa?

Rivitalojen suosio sijoitustarkoituksessa on vielä pientä, koska pientalot on perinteisesti mielletty enemmän omistusasumiskäyttöön. Jos taas rivitaloasuntoja on ollut tarjolla vuokralle, vuokraaja on melko usein ollut kaupungin tai kunnan vuokra-asuntoyhtiö. Markkinadatan perusteella on hyvä harkita, voisiko muistakin kuin kerrostaloista löytyä potentiaalisia asuntosijoitusmahdollisuuksia.

Joku siinä siis on, miksi rivitalosijoittaminen ei ole vielä valtaosan suosiossa. Rivitaloa sijoitusasunnoksi pohtivaa saattaa mietityttää yleensä seuraavat seikat:

  • Pienessä taloyhtiössä on vähemmän neliöitä ja osakkaita jakamassa remonttien kuluja
  • Suuret massat sijoittavat kerrostaloihin
  • Vastuu omasta pihasta sekä muusta huolenpidosta
  • Rivitalosijoittaminen ei tunnu turvalliselta, koska siitä on vähemmän tietoa tarjolla

Taloyhtiön pieni koko ei välttämättä tarkoita, että kulut olisivat remonteista suuremmat. Tarkemman selvityksen jälkeen voi huomata, että ulkopintojen ja rakenteiden korjauskustannukset ovat halvempia kuin kerrostaloissa ja talotekniikan korjauskustannukset ovat huomattavasti halvempia! Vain piha-alueen ja rakennusten hoito, märkätilaremontit sekä keittiöremontit ovat tilastojen mukaan kalliimpia rivitaloissa kuin kerrostaloissa. Kokonaisuudessaan rivitalot ovat tilastojen mukaan korjauskustannuksiltaan halvempia kuin kerrostalot.

Lähde: https://www.stat.fi/til/kora/2020/01/kora_2020_01_2021-07-02_tau_0 01_fi.html

Toki rivitaloissa on omat rakenteelliset yksityiskohdat, jotka on hyvä tiedostaa. Esimerkiksi valesokkelien tekniset ratkaisut 60 – 80 -luvun rivitaloissa ovat joskus aiheuttaneet päänvaivaa ja korjauskustannuksia.

Oma aika on rahaakin arvokkaampaa ja sitä on hyvä varjella kaikin keinoin. Ajankäyttö saattaakin olla yksi syy, miksi rivitalot eivät ole sijoittajien suosiossa. Koska suuret massat sijoittavat kerrostaloihin, myös tietoa niihin sijoittamisesta on helpommin saatavilla, kun taas rivitalosijoittamiseen löytyy vähemmän vinkkejä ja neuvoja. Tutustuminen rivitalokohteeseen on monelle sijoittajalle ollut hyppäys tuntemattomaan ja se saattaa tuntua vaivalloisemmalta sekä riskialttiimmalta juuri tiedonpuutteen vuoksi.

Rivitaloasunnon vuokraamisessa voi olla ihan hyvä sopia vuokralaisen kanssa myös pihan ja terassin hoitovastuusta.

Rivitaloasunnon flippaaminen

Myös rivitalokohteita voi ostaa, remontoida ja myydä eli ”flipata” aivan kuten kerrostaloasuntojakin. Arvonnousua voi tehdä uusimalla asunnon pinnat, remontoimalla keittiön ja/tai kylpyhuoneen. Kerrostaloasunnoista poiketen, asunnon ilmettä ja arvoa voi lisäksi kohentaa parantelemalla piha-aluetta sekä mahdollista terassia. Siististi kunnostetulla ja kukkaistutuksin stailatuilla terassilla ja etupihalla voi saada ihmeitä aikaan!

Hyvin remontoitu kohde hyvällä sijainnilla voi kiinnostaa sekä omistus- että sijoitusasunnon ostajia, joten flippaaminen voi olla erityisen kannattavaa ja riski matalampi. Riskiä madaltaa myös se, että jos ja kun rivitaloja on tarjolla vuokralle ja ostettavaksi selkeästi vähemmän kuin kerrostaloasuntoja.

Meidän porukasta Topias Tervasmäellä on eniten kokemusta rivitaloasuntojen flippauksista. Topiaksen tärkeimmät nostot miksi hän valitsisi flippaukseen ennemmin rivi- kuin kerrostalon:

  • Rivitaloissa löytyy enemmän kysyntää omistusasujilta, jotka hakevat loppuelämän kotia ja ovat valmiita maksamaan siitä
  • Sijoittajien kiinnostus rivitaloasuntoihin tulee lisääntymään tulevaisuudessa
  • Remontin toteutus ja suunnittelu on helpompaa. Pienessä yhtiössä päätökset esim. remontin aloittamisesta saattavat tulla vaikka samana päivänä. Lisäksi on eri asia kantaa remonttitavaroita rivitaloasuntoon kuin hissittömän talon kolmoskerrokseen 😅
  • Huoneistokoot voivat olla isompia ja pohjien muokkaaminen helpompaa kun kevyitä väliseiniä on käytetty enemmän kuin kerrostalossa
  • Pihojen ja terassin kunnostuksella voi saada aikaan arvonnousua pienelläkin kustannuksella ja vaivalla

"Aina ennen flippauskohteen ostoa on tärkeää ottaa selvää markkinasta, on tiedettävä minkä kokoisille ja tyylisille asunnolle on kysyntää. Rivitalokohteessa kannattaa lisäksi kiinnittää korostetusti huomiota ilmansuuntiin ja takapihan näkymiin, koska ne vaikuttavat ostopäätökseen enemmän kuin kerrostalossa. Toteuttamissamme rivitalokohteissa on ollut paljon apua myös talon asukkailta saaduista tiedoista alueesta ja taloyhtiöstä. Nämä tiedot ovat arvokkaita myyntihetkellä"

Topias Tervasmäki, Asuntosalkunrakentaja.fi

Naantalin kohde on erinomainen esimerkki

Vuonna 2020 ostimme Sijoitusasunnot.comin kanssa rivitalokohteen Naantalista. Suurin osa asunnoista myytiin sijoittajille ja lisäksi kohteessa toteutettiin keskitetysti yhtiön/meidän toimesta kylpyhuonesaneeraukset. Rivitalomarkkina on Naantalissa sen verran lämmin, että muutamat kohteesta ostaneet sijoittajat tekivät asuntoon myös pintaremontin ja myivät asunnot mukavalla voitolla eteenpäin.

Kylpyhuoneremonttien ajan kylpyhuoneiden osalta asukkaiden varakäytössä olleiden kahden asunnon osalta teimme myös itse onnistuneen flippauksen. Kylpyhuoneiden lisäksi asunnot pintaremontoitiin ja myytiin lopulta omistusasukasostajille. Toteutuneet myyntihinnat olivat merkittävästi korkeammat kuin sijoittajien ostohinnat!

Onnistumisen tärkeimpinä tekijöinä tässä kohteessa olivat ehdottomasti kasvava kaupunki, vähäinen rivitaloasuntojen tarjonta, viihtyisä sijainti sekä asuntojen hyvät pohjaratkaisut.

Alla muutama ennen ja jälkeen kuva Naantalin “flippiasunnosta”.

On hyvä muistaa, että osakkaan muutostyönä tehdyt asennukset ovat osakkaan omalla kunnossapitovastuulla. Taloyhtiöllä ei ole myöskään ennallistamisvelvoitetta, jos esimerkiksi terassi joudutaan purkamaan putkiremontin vuoksi.

Kaiken kaikkiaan rivitaloasunnot siis soveltuvat oikein hyvin flippaamistarkoitukseen ja omat vaikutusmahdollisuudet arvonnousuun ovat yleensä suuremmat asunnon piha-alueen kunnostamisen myötä. 

Rivitaloasunto sijoituskohteena - Plussat

Kirjoitushetken markkinatutkimuksen perusteella rivitalojen vuokra- ja myyntimarkkina näyttää selvästi kerrostalon markkina houkuttelevammalta. Oikeissa kaupungeissa vuokrauksen suhteen voi hyvän rivitaloasunnon omistava rivarisijoittaja olla huoleti.

Rivitalossa asuntojen keskipinta-ala on keskimäärin kerrostaloa suurempi, joten taloyhtiön asukkaat ovat rivitaloyhtiössä keskimäärin pysyvämpiä kuin kerrostalossa, jossa on enemmän sijoitusyksiöitä.  Tämä johtuu elämäntilanteesta, joka kolmioasukeilla on yleensä vakiintuneempi kuin yksiön vuokralaisella.

Rivitalojen vastiketaso on yleensä hieman kerrostaloja matalampi. Selittävinä tekijöinä ehkäpä energiatehokkaat lämmitysratkaisut, porrashuoneiden ja yleisten tilojen siivouskulujen puuttuminen sekä mahdollisesti osittain talkootöinä hoituvat pihatyöt. Vuokratonttikohteissa tonttivuokrat ovat kerrostaloissa usein korkeammat, koska ne sijaitsevat yleensä keskeisillä paikoilla, joissa tontin hinta on korkeampi.

Rivitalon remonttikustannukset ovat tilastojen mukaan kerrostaloa edullisemmat. Syynä tähän ovat kalliiden hissi- ja parvekeremonttien puuttumiset. Myös julkisivuremonttien kustannukset ovat rivitaloissa edullisemmat.

Rivitaloasunto sijoituskohteena - Miinukset

On ihan loogista ajatella, että rivitaloihin ei tule arvonnousua, koska ne sijaitsevat huonommilla sijainneilla kuin kerrostalot. Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä pohtia, hakeutuuko rivitaloon ylipäätään asukkaita, jotka eivät tätä itseasiassa haluaisikin? Myös autopaikkoja on rivitaloissa yleensä tarjolla hyvin. Lopulta kysyntä ja tarjonta määrittää hintatason.

Kerrostalossa ei tarvitse huolehtia siitä, miten se vuokralainen kohtelee sitä asuntoon kuuluvaa takapihaa. Rivitalossa saattaa olla huoli tästä. Vuokralaisen kanssa voi olla hyvä sopia asunnon piha-alueen hoidosta vuokrasopimuksessa.

Useimmille kerrostalojen tekniikan elinkaari on tutumpaa kuin rivitalojen tai niistä ainakin löytyy helpommin tietoa. Rivitaloissa ehkä salaojituksen, vesikaton ja yläpohjan kunto korostuvat suhteessa kerrostaloon. Kerrostalossa saman katon alla on kaikki asunnot, rivitalossa jokaisen asunnon päällä on oma katto, jonka vuoksi kattoremontti on rivitalossa kalliimpi.

Yhteenveto rivitaloista sijoitusasuntoina

Me Asuntosalkunrakentajalla uskomme, että rivitalojen kiinnostus asuntosijoittajien silmissä tulee kasvamaan. Aiemmin rivitalohuoneistot olivat enemmän omistusasujien suosiossa, mutta nyt vuokra-asumisen suosion lisääntyessä ne kiinnostavat enemmän myös vuokralaisia. Tästähän ”rivarisijoittaja” hyötyy! Rivitaloihin sijoittamista puoltaa myös mahdolliset pitkäaikaiset vuokralaiset sekä tutkitusti keskimääräistä pienemmät hoitovastikkeet sekä korjauskulut.

Erittäin houkutteleva rivitalomarkkina on tärkein syy miksi ainakin kirjoitushetken tilanteen mukaan kerrostalosijoittajien voisi olla järkevää siirtyä rivitalojen pariin. Myös asumistoiveiden ja uudistuotatton epäsuhta puoltaa rivitalosijoittamista. Tähän liittyy myös se riskiä pienentävä tekijä, että jos jossain kohtaa sijoittajat katoavat markkinoilta, kumman kanssa nukut yösi paremmin 20 neliöisen kerrostaloyksiön vai laadukkaan rivitalokolmion?

Rivitalokohteella saat helposti hajautusta asuntosalkkuusi ja laajennat pelikenttääsi asuntosijoittamisen parissa. Kuten kaikessa sijoittamisessa tulee sijoittajan miettiä strategiansa ja mittarinsa, millä asuntojen potentiaalia arvioi. Oli se sitten arvonnousu, vuokratuotto tai kassavirta. Kun huomioit rivitalon sijainnin, koon, markkinatilanteen, teknisen kunnon sekä tuottotason niin pääset eteenpäin sijoituskohteen arvioinnissa. Nämähän kuulostavat lopunperin samanlaisilta kriteereiltä kuin kerrostaloasuntoonkin sijoittamisessa!

Usein kysytyt kysymykset

Rivitaloasunto sijoituskohteena voi olla yhtä hyvä ja jopa parempi kuin perinteinen kerrostalokohde. Rivitalon arviointi sijoituskohteena ei eroa paljoakaan kerrostaloasunnosta. Jokaista asuntokohdetta kannattaa tarkastella yksilönä omien laskelmien ja tutkimuksen kanssa!

 

Etätyön suosion kasvu, halu asua väljemmin sekä vuokra-asumisen trendi saattavat nostaa kolmioiden kiinnostusta vuokralaisten silmissä. Kolmioon saa usein myös pysyvän asukkaan, joten kolmio voi toimia oikein hyvin sijoitusasuntona.

 

Ei valtavasti mitenkään. Rivitalossa asuntojen ja osakkaiden määrä on yleensä pienempi ja huoneiston pinta-ala keskimäärin suurempi. Rivitalossa on hyvä sopia piha-alueen hoidosta asukkaan kanssa.

 

Asuntosijoittamisesta enemmän:

Jaa artikkeli eteenpäin

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on print
Tulosta

Esa Kejonen / Asuntosalkunrakentaja

Olen Esa ja aloitin keväällä 2021 tuottamaan sisältöä asuntosijoittamisesta Asuntosalkunrakentajan eri kanaviin. Innostuin asuntosijoittamisesta vuonna 2017 ja sijoitan asuntoihin yhdessä vanhempieni ja sisarusteni kanssa. Olen sijoittamiseen rakastunut opettaja, kilpaurheilija sekä ikuinen itseni kehittäjä! Pidän yllä Opi, Vaurastu ja Opeta sekä Mentaalipalloa –blogeja. Olen myös tuottanut sisältöä Taloustaitoon sekä käynyt vieraan Ostan Asuntoja Podcastissa, josta voit kuunnella tarinaani lisää.